Pikku Kakkonen
Eksyin yhtenä päivänä keskusteluketjuun, missä pienten lasten isät vaihtoivat ajatuksia asioista, mistä he potivat syyllisyyttä. Yksi oli käynyt vaimolta salaa tupakalla, toinen baarissa. Yksi isä tunnusti, että hän poti syyllisyyttä siitä, että katsoi lapsensa kanssa Pikku Kakkosta. Kun se Senja kuulemma oli niin seksikäs, että piti koko ajan vilkuilla selkänsä taakse, ettei vaimo vain arvaamatta tullut huoneeseen ja yllättänyt häntä tuijottamasta Senjaa kuola suupielessä. En väitä vastaan. Aika vaikeatahan Senjaa on katsella ilman, että syljeneritys lisääntyisi.
Vaikkei minulla olekaan mustasukkaisuuteen taipuvaista vaimoa, koen saman kaltaista syyllisyyttä vilkuillessani nuorten naisten ja teinityttöjen blogeja. En ole koskaan edes harkinnut kirjoittavani yhdenkään teinitytön blogin kommenttiosastoon mitään seksuaalisviritteistä, saatikka ehdotellut heille mitään--mutta silti olo on kuin rikollisella. Eikö sitä nyt saisi ihailla jonkun 16-vuotiaan naisenalun kauneutta? Tuntuu, että kukkahattutätimafia on tehnyt kaikista miehistä raiskaajia ja lasten hyväksikäyttäjiä--toiset eivät vain vielä ole syyllistyneet näihin rikoksiin. Olen kehunut kohteliaasti muutaman tytön ottamia luontokuvia, ja muutamalle olen kirjoittanut, kuinka kauniilta he näyttivät ylioppilaskuvissaan, mutta en ole kertonut heille, että olen keski-ikäinen jonkin verran elämäänsä kyllästynyt mies. Blogimaailmassa tuntuu olevan se käytäntö, että tytöt kehuvat ikäistensä tyttöjen ulkonäköä, eikä ole soveliasta, että aikuinen mies tekee samoin. Ja hyvä niin, koska tajuan, kuinka helposti miehet voivat ylittää sikalinjan ja kirjoitella täysin sopimattomia asioita tyttölapsille.
Silti turhauttaa. Eihän Suomi nyt vielä mikään arabimaa ole, missä seksuaalisuus pidetään päiväsaikaan tiukasti kontrollissa ja auringon laskettua sitten miehet kähmivät ja kopeloivat kaikkia kadulla liikkuvia naisia. Siihen suuntaanhan meillä ollaan kuitenkin menossa. Monikulttuurisuuden ihannoinnin takia naisten ahdistelu kaduilla lisääntyy meilläkin, mutta sitä ei pidetä ongelmana. Sen sijaan me miehet, jotka emme ahdistele naisia emmekä tyttöjä, olemme se ongelma, koska vihervasemmistolaisen kukkahattuideologian mukaan kaikki miehet ovat yhtä vaarallisia--ja suomalainen mies kaikista vaarallisin. Menneitä aikoja ei kuulemma saa haikailla, mutta mikä niissä vanhoissa ajoissa oli vikana, kun tyttöjenkin ulkonäköä sai kehua ilman, että joku teki rikosilmoituksen ahdistelusta ja sen jälkeen soitti Iltalehteen? Yhteiskuntaa muutetaan nopeammin kuin ihmiset muuttuvat, ja sen muuttamisen takana on pieni vähemmistö, joka kuvittelee olevansa muiden yläpuolella. Se pieni vähemmistö syyllistää suurta enemmistöä ja tekee toisinajattelusta ja toisin käyttäytymisestä rikollista. Eivät ihmiset voi muuttaa ajatuksiaan vain sen takia, että joku ei tykkää niistä ajatuksista. Ajatukset eivät ole tekoja. Ketään ei pitäisi tuomita pelkkien viattomien ajatusten vuoksi.
Senja sanoo: "Hei, hei, lapset" (ja isät)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.