Satunnaisia otoksia viime viikoilta

Varsinainen luontokuvaus on ollut kesän alkupuoliskolla vaikeata sateiden ja pilvisyyden vuoksi, joten olen tyytynyt napsimaan turistikuvia haahuillessani kaupungilla ja puistoissa. Alinna olevat otokset ovat suunnattu erityisesti eräällä keskustelupalstalla nimimerkillä -Lumiukko kirjoittelevalle hengenheimolaiselleni  :)

Uuden kameran hankkimisen myötä näiden vastavalokuvien ottaminen on jäänyt aika vähiin. Johan niitä tulikin parin vuoden aikana otettua satoja, ellei tuhansia. Tuon kuvan otin ihan sen takia, että olin niin yllättynyt auringon ilmestyttyä kunnolla näkyviin viikkojen harmauden jälkeen.

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että noiden suihkukoneiden tiivistymisjuovien kuvaaminen on typerää touhua, mutta otinpa nyt tuon kuvan, koska kone näytti jostain syystä tehneen jyrkän kaarroksen. Ajattelin kai, että otetaan todistusaineistoa, jos vaikka joku kaappari olisi kaarroksen takana :P

Rusakko istuskeli kaikessa rauhassa kasvien suojassa, vaikka jalkakäytävä ja vilkas katu olivat vain muutaman metrin päässä sen nenän edessä.

Täällä päin ei ole niitä isoja ns. tappajaetanoita näkynyt, mutta sateen jälkeen noita kotiloita on riittänyt. 

Simppeli ja hauska peruskuva kärpäsestä, joka lämmittelee sateen jälkeen lehdellä. Tuo vihreä taitaa olla yksi suosikkiväreistäni.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tai siis toisin päin. Meikäläisen sorsakiintiö alkaa olla jo täysi satojen sorsakuvien jälkeen, mutta otin vielä tuon yhden, koska näky oli niin hauska. 

Kyhmyjoutsenen poikaset näyttävät tuossa kuvassa melko aavemaisilta. Niiden jalatkin ovat kuin joltain mutanttiliskolta lainatut!

Viikon luontokysymys lapsille! Lapset, osaatteko sanoa, mikä noista kolmesta lokista on masentunut? Vihje: hiihtäjä Sami Jauhojärven tunnuslause on "leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä"...

Varis läähättää helteessä lyhtypylvään päällä. Muutin kuvan mustavalkoiseksi, vaikka yleensä olen vältellyt kuvien muokkaamista jälkikäteen. No, itse asiassa tänä kesänä olen antanut periksi ja luopunut fundamentalistisesta suhtautumisestani kuvienmuokkaamiseen. Tämä takinkääntö johtuu aika pitkälti siitä, että teinit pitävät muokkausta ihan normaalina toimenpiteenä, enkä minäkään jaksanut enää leikkiä dinosaurusta ja harata vastaan. Jos kontrastia pitää parantaa, niin sitten parannan sitä. Jos kuva näyttää tehokkaammalta mustavalkoisena, niin muutan sen mustavalkoiseksi. Sen verran vanhan koulukunnan miehiä olen, että jos radikaalisti manipuloin kuvia, ilmoitan siitä, ettei kukaan luulisi minun tahallani vääristelevän todellisuutta ja johtavan katsojaa harhaan. 

Tuo tyttö näyttää juuri sellaiselta prinsessalta, joka tietää oman arvonsa, eikä edes suostu vilkaisemaan finninaamaisten nörttien suuntaan. Voin tietysti olla väärässäkin, koska eihän pepun perusteella voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ihmisen luonteesta. 

Aivan ihana blondi. Iloinen, söpö ja mikä tärkeintä, omistaa todella terhakan ja nätin pyllyn. Shortsitkin ovat ihan mielettömän nätit. 

Hauskan näköiset poikkiraidat tuntuvat ilmestyneen katukuvaan sadekauden päätyttyä Lahdessa. 

And we have a winner! Voi herranjumala, mikä vartalo tuolla naisella on! On pakko ottaa hattu pois päästä, mennä polvilleen maahan ja nostaa kädet kohti taivasta tuon jumalaisen takapuolen sokaisemana! Tuosta ei pyöräilevä nainen voi kerta kaikkiaan tulla upeammaksi ja seksikkäämmäksi. Hän oli myös edestä päin todella kaunis, huoliteltu ja tyylikäs, kasvoiltaan hieman mallimaailmasta tutun Anne Kukkohovin näköinen. Iältään hän ei ollut enää mikään parikymppinen, vaan varmasti reilusti päälle kolme kymmentä. Olen usein aikaisemminkin todennut, että onhan teinityttöjenkin piukkoja peppuja kiva katsella, mutta heillä ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla tuollaisen todellisen aikuisen muotovalion kanssa. Hyvää huolta vartalostaan pitänyt, hyvin käyttäytyvä, noin 35-40-vuotias nainen on ehkä maailman ihanin olento.