Inhoan noita sanoja. En tiedä, kumpi keksittiin ensin, mutta kuvittelen, että keksijä oli sellainen tyypillinen keski-ikäinen toimistotantta--you know, värikkäät ja liian isot Elton John -silmälasit, karmea parfyymipilvi ympärillä, 20kg ylipainoa--joka halusi kehittää mahdollisimman neutraalin ja kylmän termin kuvaamaan ihmisiä, jotka eivät kuulu samaan valkoihoisten ja keski-ikäisten ryhmään kuin hän. Termin "maahanmuuttaja" keksi luultavasti vihervasemmistolainen nainen, joka halusi niputtaa pakolaiset ja turvapaikkaturistit samaan ryhmään kuin tänne töiden, opiskelujen tai avioliiton takia tulleet siirtolaiset--ja vituiksihan se meni. Maahanmuuttajasta tuli uusi neekeri--kirosana, joka leimaa koko porukan. Itse olen yrittänyt välttää sen sanan käyttöä, ja mielelläni puhunkin afrikkalaisista kundeista ja naisista, aasialaista tyypeistä jne. Ei ihmisen pitäisi hävetä ihonväriään tai synnyinseutuaan, eikä sitä muidenkaan pitäisi peitellä muka rasismin pelossa. Jos joku on musta, sou wot? Musta on ihan hieno ihonväri, kuten keltainen ja valkoinen. Jotenkin inhottaa, että vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (rkp) on lehtihaastattelussa sanonut, että eihän kukaan voi sille mitään, että syntyy mustaksi, siis turha häntä on syrjiä ihonvärin takia. Biaudet--joka on syntynyt ruotsinsuomalainen kultalusikka suussaan--tuntuu ajattelevan, että musta ihonväri on automaattisesti händicäppi. Eikö Biaudet ole koskaan ajatellut, että joku musta voisi olla jopa ylpeä ihonväristään? Eivät kaikki halua olla valkoihoisia, rikkaaseen perheeseen syntyneitä ruotsinsuomalaisia, jotka pääsevät joka paikkaan jonon ohi vain sen takia, että heillä on RKP:n jäsenkirja. No, aika moni tietysti haluaa, heh.
Ennen oli mummoja ja vaareja, nyt naispuolisia ikäihmisiä ja miespuolisia ikäihmisiä. Mikä siinä mummossa nyt niin vastenmielistä oli, että piti lanseerata tämä kolkko termi ikäihminen? Vanhuskin oli parempi. Vanhus on hyvä sana; itsekin haluan joskus olla onnellinen vanhus. Tässä taitaa olla kyse pelkästä silmänkääntötempusta eli siitä, että jos ruvetaan käyttämään vanhoista ihmisistä muka-kunnioittavia termejä, voidaan heidän huoltonsa muutoin unohtaa. Rautalangasta väännettynä: vanhukset voidaan jättää kusisiin vaippoihinsa mätänemään, kunhan heitä kutsutaan kunnioittavasti ikäihmisiksi. Itsellänikin on kyllä ollut
tuossa vanhusten huomioon ottamisessa korjattavaa: kävin katsomassa vaariani vanhustentalossa (mikä lie nimeltään nykyään) vain kerran kuukaudessa; hän kuoli, kun olin 3kk bussireissulla ympäri Amerikkaa; mummo tipahti aivoverenvuodon takia kotona yli ysikymppisenä, sitten kuoli sairaalassa kuukauden päästä. En käynyt katsomassa häntä siellä sairasvuoteella kuin pari kertaa. Sanotaan nyt omaksi puolustukseksi se, että mummo ja vaari kasvattivat minut--asuin heidän luonaan lapsuuteni, koska vanhempani keskittyivät juopotteluun, tuntemattomien ihmisten nussimiseen, paikkojen hajottamiseen ja tappelemiseen. Molemmat mummoni ja molemmat vaarini olivat hienoja ihmisiä, jotka pitivät minut järjissäni ja kaidalla tiellä. Kiitän heitä tässä erittäin nöyrästi. Olen aina tykännyt vanhoista ihmisistä, koska heillä on ollut sitä rauhallisuutta, mitä lapsena kaipasin. Juttelen mielelläni kävelyllä vanhusten kanssa, mutta nykyään juttuseuraa löytyy paljon harvemmin kuin ennen, koska vanhat ihmiset ovat niin epäluuloisia. Johtuneeko sitten siitä, että täällä liikkuu niin paljon ulkomaalaisia rosvokoplia, jotka ottavat juuri heikot vanhukset kohteekseen? Vapaa liikkuvuus on tietysti hieno asia, mutta jos minä näen, että joku tällainen tummahko rosvokopla kääntää vanhan mummon kaulaketjua, syöksyn päin, vaikka tiedän, että se on rasistinen viharikos. Tummahkolla tarkoitan ns.hevosmiehiä ja ehkä kamelikuskeja. Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia mustaihoisten kanssa, eikä minulla ole mustista mitään pahaa sanottavaa. Musti oli jopa meidän kissan nimi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.