No ne oikeussaleista tutut tyypit juuri. Ne, ketkä arasti piiloutuvat college-puseronsa huppuun, kun on aika vastata teoistaan. Ne parikymppiset miehet ja joskus naiset, jotka eivät arastelleet, kun piti kiduttaa ja tappaa joku ihminen, mutta ovat niin arkoja ettei tosikaan, kun oikeudessa kamerat uhkaavat. Tiedän homman nimen--syytön, kunnes toisin todetaan. Ja hyvä niin. Muistetaan Alpo Rusi ja Anneli Auer, jotka saivat karmean käsittelyn lähinnä sen takia, että poliisi oli heidät leimannut syyllisiksi ja media tuominnut. Rusi vapautettin, Auerille ruvettiin keksimään uusia syytteitä.
Juoksen vaikka toiselle puolelle tietä, jos näen, että tavallinen, siistin näköinen ihminen on maassa, tarvitsee apuani. Teen kaikkeni auttaakseni häntä. Mutta jos huppupää makaa maassa, soitan ensin hätänumeroon, en koske, enkä varsinkaan yritä elvyttää. Kuolkoon, jos pitää huppua kesähelteillä. Pidän aina huppupäähän etäisyyden--koska jos käyttää huppucollegea, on todennäköisesti huumeiden käyttäjä. Kuka muu kuin narkkari pitää 30C helteillä pitkähihaista hupparia? Ainoastaan henkilö, joka haluaa peittää kyynärvartensa neulanreiät.
Sydämeni särkyy hiljalleen, kun katson naapurustoni tyttöjä, jotka rakastuvat huppupäihin. Se alkaa niin, että ensin juuri täysikäisyyden partaalla olevat ihanat tytöt ihastuvat huppupäähän--varmaan ison peniksen takia--tai muusta syystä. Tyttö ja tämä kuvioihin ilmestynyt huppupää kävelevät kesän käsi kädessä. Sitten käsi-kädessä-kävely muuttuu kävelyksi Koffin tölkki yhdessä kädessä, tyttö/poika toisessa kädessä. Syksyn tultua tytöllä on musta silmä. Huppupäätä ehkä haetaan poliisin Maijalla tai tuodaan. Sitten tyttö katoaa. Näin on käynyt täällä päin ainakin kaksi kertaa--ja kolmas kerta on nyt käymässä. Ihana tyttö, jonka nimeä en tiedä, enkä haluakaan, yrittää kai käydä koulua ja siinä samalla miellyttää huppupäätä. Tyttö lähtee aamulla kouluun, huppupää ryyppää päivän ja käy sitten hakemassa tytön koulusta. Tyttö on niin väsynyt--silmäluomet mustat, iho valkea, etten tiedä, kauan hän enää kestää sitä huppupäätä..
Tekisi mieli mennä jalkakäytävälle ja lyödä sitä huppupäätä niin lujaa kuin vain pystyn. Luulisin, että maailma tulisi siitä paremmaksi :) Se nyt kuitenkin on väärin, joten jätän sen tekemättä. Tytöllekään en voi puhua, koska ei nyky-Suomessa voi puhua toiselle muuten kuin viranomaisten välityksellä--kiitos sosialidemokratian.
Jään katsomaan sitä murhenäytelmää sivusta. Olen aika varma, että tämä nykyinenkin huppupään ja paikallisen tytön romanssi päättyy huonosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.