Minä ja mustaihoiset
En pidä itseäni rasistina, mutta olen varmaankin aika ennakkoluuloinen. En antaisi mustalaisen...korjaan..romanin...pitää lompakkoani sillä aikaa kun käyn kusella. Ennen sitä kutsuttiin terveeksi järjeksi--nykyään rasistiseksi käytökseksi--jälleen yksi syy, miksi minä vihaan Eva Biaudet'n ärkkoopeetä. Mustiin ihmisiin en jostain syystä suhtaudu läheskään yhtä ennakkoluuloisesti kuin romaneihin.
Olen miettinyt, voiko kaltaiseni valkoinen mies koskaan tulla hyväksytyksi mustien piiriin. Voivatko musta ja valkoinen mies olla ihan oikeasti kavereita keskenään? Katselen satunnaisesti MTVmusiikkikanavan ohjelmaa Ridiculousness, missä aikuinen valkoinen pikkupoika Rob Dyrdek pelleilee ja esittelee videoita, ja videoita kommentoi tosi hyvän näköinen ja katu-uskottava musta "Steelo Brim". Steelo nauraa Robin jutuille ja näyttää, että tällä parilla, musta ja valkoinen kundi, menee hyvin.
Mutta tykkäävätkö he toisistaan vain kameroiden edessä vai ihan oikeasti? Ainakin minä tykkään ihan oikeasti Steelosta! Hän on nätti, hän on komea ja hän on musta mies! Mutta miksi hän nauraa Rob Dyrdekille? Dyrdek on dyyshbäg, Dudeson, mulkku. Musta komea kundi saisi parempaakin seuraa. Onko tämä ohjelma vain järjestety rotusovittelu? Nauraako Steelo Dyrdekin vitseille vain sen takia, että tuottaja käskee?
Futispeleissä, jenkkifutiksessa yms. halaillaan. Se on aitoa miesten välistä ystävyyttä, eikö muka ole? Kun musta mies tekee maalin ja valkoinen joukkuetoveri halaa häntä, eikö se ole muka aitoa? Miksei sama voisi toimia myös normaalissa maailmassa. Kysyn arkana. Jos olisin urheilija, halaisinko yhtä homona valkoista ja mustaa toveriani? Vai onko siinä takapuolen taputtelussa jotain antirasistista mukana?
TÄTÄ JUTTUA ON EDITOITU la klo 19 (pilkkuvirheet pois)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.