lauantai 19. marraskuuta 2016

 Harmaata

Tykkään tarpoa sumuisessa kaupunkimetsässä, sumuisilla rannoilla, hengittäen harmaata sumua sisääni, miettien harmaita asioita. 





Törmäsin kuvausreissulla metsässä ihanaan noin 30-35v koiranulkoiluttajaan, joka selvästi pelästyi nähtyään minut. Minäkin säikähdin häntä, koska olin juuri ottamassa kuvaa lumisesta puunrungosta. Nainen koirineen pakeni, siis katosi, ennen kuin ehdin sanoa jotain hauskaa. Näinhän minulle yleensä käy: nainen juoksee pois, illalla vedän käteen tai menen liiteriin ja rakennan linnunpontön. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.